Me emme kohtaa kanssaihmisiämme: Trump, brexit ja populismin voittokulku

Populististen liikkeiden menestys johtuu yhteiskunnan hyväosaisten – korkeakoulutettujen, journalistien, erilaisten älyköiden ym. – kyvyttömyydestä aidosti kohdata ja ymmärtää matalapalkka-aloilla työskentelevien ahdinkoa.

Journalistit ja älyköt eri maissa kauhistelevat populistipoliitikkojen ja populistisen retoriikan voittokulkua. Populistiset liikkeet – mm. Trump, Brexit ja perussuomalaiset – ovat kuitenkin lähes ainoita, jotka kuuntelevat ja empatisoivat länsimäisen duunarin vaikeuksia ja esittävät ratkaisukeinoja.

Populistiliikehdinnän menestyksen taustalla on länsimaisten matalapalkkaisten työntekijöiden huono tilanne. Elintaso ei ole kasvanut kuten esim. korkeammissa tuloluokissa [2, Milanovic ”The greatest reshuffle of individual incomes since the Industrial Revolution”]. Syynä on globaali kilpailu työmarkkinoilla, joka iskee ensin vähän koulutusta vaativiin töihin, vasta myöhemmin korkeakoulutettuihin sekä teknologian kehitys. Matalapalkkatyötä korvataan kiihtyvään tahtiin teknologialla. Teknologian kehittyessä se nostaa teknologiaa hyödyntävien (etunenässä korkeasti koulutettujen tietotyöläisten) tuottavuutta, ei niinkään palveluammateissa tai perinteisissä, teknologiaa vähemmän hyödyntävissä ammateissa toimivien tuottavuutta. Tästä seuraa paine jatkuvaan tuloerojen kasvuun ja irtisanomiset työintensiivisillä aloilla.

Länsimaisen matalapalkkaisen työntekijän, perusduunarin, ahdinko kanavoituu eri maissa protektionististen, kansallismielisten, ksenofobisten jne. liikkeiden ja poliitikoiden suosioksi. Viimeinen kanava ahdingolle on väkivalta, sota. [3, Martela ”Havahduin: Vakaat länsimaat voivat romahtaa ja Suomi joutua sotaan omana elinaikanani”]

Elämme yksilökeskeisyyttä ja yksilöllisyyttä korostavassa ja ihannoivassa ajassa. Mielemme syvemmissä osissa, tietoisen ajattelun tuolla puolen, on kuitenkin meihin kehityshistoriallisessa menneisyydessämme satojen tuhansien vuosien aikana painetun heimokulttuurin ikivanhat lainalaisuudet. Olemme luonnostaan yhteisöllisiä, emme yksilöitä, halusimme sitä tai emme. Jos joku yhteisön osan unohdetaan, sen kärsimystä ei tunnusteta, kollektiivinen mielemme ryhtyy kapinaan ja potentiaali kanavoituu tavalla tai toisella. Lääke on se, että kaikkien ryhmien tilanne ja vaikeudet tunnustetaan ja aidosti kohdataan.

Myötätuntoista kuuntelua ja empatiaa [4, Thich Nhat Hanh on Compassionate Listening] tarvitaan erityisesti hyväosaisilta, johtajilta, menestyjiltä ja älyköiltä.

[1] http://www.talouselama.fi/uutiset/mikael-jungner-alykkaita-ihmisia-on-liian-vahan-ihmiskunnan-ongelmien-takana-on-tyhman-enemmiston-tonttuilu-kayvat-hitaammalla-6568635

[2] http://voxeu.org/article/greatest-reshuffle-individual-incomes-industrial-revolution

[3] https://willpowermanual.com/2016/07/27/havahduin-vakaat-lansimaat-voivat-romahtaa-ja-suomi-joutua-sotaan-omana-elinaikanani/

[4] https://www.youtube.com/watch?v=lyUxYflkhzo

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *